Karheus
Paperin sileyteen vaikuttaa täyteaineet, päällysteiden määrää ja kiillotus eli kalente-rointi.
300
400
320
270
Keskiarvo: 322,5
330
320
280
260
Keskiarvo 297,5
Ilmanläpäsy
Ilmanläpäisevyys mittaa paperin läpi virrannutta ilmamäärää.
55
48
48
45
45
Keskiarvo 48,2
Paksuus
Paperin paksuus riippuu massasta ja sen koostumuksesta, mutta lopullinen paksuus säädetään kalanteroinnissa.
102
106
105
106
Keskiarvo 104,4
Neliömassa
Neliömassa kertoo paperiin käytetyn kuiva-aineen sekä kosteuden määrän.
Punnitsimme paperin painon 5,1g ja mittasimme mitalla pituudet, jotka kertomalla saimme pinta-alan 618,6cm2.
w= 10000 m/A, 10000*5,1/618,6 = 82,4g/m2
Tiheys
Paperin tiheys muodostuu käytetyistä raaka-aineista ja paperin huokoisuudesta.
X= 1000 w/t, 1000* 82,4g/m2 /104mikromilliä = 792,3 kg/m3
Vaaleus
Paperin vaaleus on kuitukoostumuksen, päällysteen ja muiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden summa.
90,26
Opasiteetti
Opasiteettiarvo kertoo kuinka läpinäkymätöntä paperi on. Opasiteettiin vaikuttavat eniten paperin kuitukoostumus, paksuus sekä täyteaineiden määrä ja laatu.
91,10
Repäsy
Repäisylujuus tarkoittaa paperin repäisyyn tarvittavaa voimaa.
Leikkasimme paperista 50*62 mm kokoisia palasia. Mittasimme lujuuden sekä kone että poikkisuunnassa, molemmista viisi 631 mN ja poikkisuunnassa 632 mN. Repäisyindeksi oli molemmissa suunnissa 7,7 mNm2/g.
Vetolujuus
Vetolujuus kertoo paperin kuormituksen, jonka se kestää murtumatta molemmista päistä eri suuntiin vedettäessä.
Konesuunnassa keskiarvo 5,861 kN/m ja poikkisuunnassa 4,243 kN/m
Vetoindeksi konesuunnassa 71,1 Nm/g ja poikkisuunnassa 51,5 Nm/g
Murtotyö konesuunnassa 80,59 J/m2 ja poikkisuunnassa 106,1 J/m2
Murtotyöindeksi oli konesuunnassa 980 J/kg ja poikkisuunnassa 1290 J/kg
Paperin venymä konesuunnassa 2,02 % ja poikkisuunnassa 3,32 %.
Puhkasu
Puhkaisulujuus tarkoittaa suurinta hydraulista painetta, minkä paperi kestää rikkoutumatta.
Keskiarvo 277 kPa
Puhkaisuindeksi 3,4 kPam2/g
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti